JATKUVA OPPIMINEN
Mitä on jatkuva oppiminen?
Lyhyesti sanottuna jatkuva oppiminen on joustavaa, elinkaaren eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Tämän mahdollistamiseksi hallitusohjelmaan on sisällytetty jatkuvan oppimisen uudistus, jossa tarkastellaan muun muassa koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa.
Pääpaino jatkuvan oppimisen uudistuksessa on työikäisten osaamisen kehittämisessä. Sen tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta.
On ennakoitu, että Suomessa jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tulee lähivuosina tarvitsemaan uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta.
Uudistuksen visiona ja tavoitteina on, että
1. Jokainen kehittää osaamistaan työuran aikana
2. Kaikilla on työllistymisen ja merkityksellisen elämän edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen
3. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista
Uudistuksessa tarkastellaan erityisesti työuran aikaisia mahdollisuuksia kehittää osaamista, ja se pohjautuu yhteisen tilannekuvan muodostavaan tietoon, jota on kerätty muun muassa tilastoista, tutkijoilta, asiantuntijoita haastattelemalla sekä kansalaiskyselynä. Lisäksi OECD on arvioinut suomalaista jatkuvan oppimisen nykytilaa ja antanut siitä omat suosituksensa.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Jatkuva oppiminen on siis hyvin laaja ja monitahoinen kokonaisuus. Käsitteenä se näyttäytyy melko työelämäorientoituneena, mutta koska työ on vain yksi elämän monista osa-alueista, ajattelen, että on tärkeää kysyä myös
1. mitä muuta jatkuva oppiminen voi olla, mitä mahdollisuuksia se voi luoda?
2. miten löytää ne voimavarat ja se osaamispotentiaali, joita jatkuva osaamisen kehittäminen hektisessä arjessa edellyttävät?
Näihin kysymyksiin olen pitkäjänteisen työskentelyn tuloksena löytänyt vastauksen — oman näkemykseni jatkuvasta oppimisesta, joka auttaa yksilöä tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan osana inhimillistä arkea. Näkemykseni taustalla vaikuttaa Opetus- ja kulttuuriministeriön parlamentaarisen työryhmän toteuttama jatkuvan oppimisen uudistus sekä teemoja käsittelevä, tieteeseen pohjautuva kirjallisuus.
Vaikka osaamisen kehittäminen on yksi tärkeimmistä nykyajan työelämätaidoista, se ei välttämättä aina tunnu mielekkäältä. Sen sijaan, että oppiminen itsessään nähtäisiin arvokkaana, se nähdään usein siltana johonkin uuteen ja arvokkaampaan. Toisinaan sitä pidetään ikään kuin pakollisena pahana, joka vaatii jatkuvaa ponnistelua ja lopussa palkitsee uudella tittelillä tai todistuksella. Ajattelen, että oppimisen ei tarvitse olla epämiellyttävää ja tuskallista puurtamista. Sen ei kuulu heikentää hyvinvointia vaan pikemminkin lisätä sitä, ja parhaimmillaan oppiminen on merkittävä arjen voimavara.
Ajattelen, että jatkuva oppiminen on elämäntapa. Se on kykyä asettaa mieli vastaanottavaiseen tilaan sekä nähdä mahdollisuuksia ympärillään ja tarttua niihin, rakentaa aktiivisesti itselleen mielekästä elämää omassa ympäristössään. Jatkuvan oppimisen asiantuntijana autan ihmisiä poistamaan esteitä oppimisensa tieltä ja löytämään itsestään sen osaamispotentiaalin, jota esimerkiksi menestyksekäs opiskelu, uralla eteneminen, suunnan muuttaminen tai mielekkään arjen aktiivinen rakentaminen edellyttävät.
Oppiminen on ennen kaikkea matka itseen. Se on eteenpäin suuntautuvaa liikettä, jossa myös menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat erottamattomina läsnä.
En lupaa päästää sinua helpolla, saati antaa sinulle valmiita vastauksia, mutta lupaan, että kanssani tulet huomaamaan, miten pienistä ja arkisista asioista jatkuvan oppimisen elämäntapa lopulta rakentuu.
Olit sitten työssä tai kotona, yksin tai yhdessä tiimisi kanssa, olet lämpimästi tervetullut mukaan matkalle kohti osaavampaa arkea.